Millaiset kyvykkyydet kehittävät toimitusketjun resilienssiä?

Viimeinen kuukausi on nostanut näkyviin yritysten ja toimitusketjujen haavoittuvuudet hyvin poikkeavalla tavalla. Mediasta voimme lukea päivittäin erilaisista raaka-aineiden ja komponenttien saatavuusongelmista, resurssipulasta sekä niiden vaikutuksista hintoihin ja meidän kaikkien arkipäiväiseen elämään. Etenkin energiateollisuudessa paine sopeutua tilanteeseen ja tehdä muutoksia nopealla aikataululla on merkittävä, mutta muutospaine koskettaa kaikkia toimialoja.

Tein viime vuonna tuotantotalouden diplomityöni aiheesta ”Resilience in supplier management in energy industry”, jossa tutkin miten energiateollisuuden yritykset voivat kehittää toimitusketjun resilienssiä ja millaisia kyvykkyyksiä siihen tarvitaan. Esitin työn tuloksia myös HSEQ®-klusterin ja Kiwa Inspectan järjestämässä virtuaalisessa toimittajatapahtumassa viime keväänä. Toimitusketjun resilienssi rakentuu useiden erilaisten kyvykkyyksien kautta ja niiden vahvistaminen edellyttää mm. proaktiivista liiketoiminnan jatkuvuuden johtamista, osaamisen kehittämistä sekä yhteistyötä toimittajaverkoston kanssa.

Kirjoitan parhaillaan ensimmäistä tieteellistä artikkelia ja tulen avaamaan siinä tarkemmin, millaisia dynaamisia kyvykkyyksiä energiateollisuuden tilaaja- sekä toimittajayritysten tulee kehittää resilienssin lisäämiseksi. Dynaamisten kyvykkyyksien osalta kannustan kaikkia pohtimaan, millaiset kyvykkyydet teidän organisaatiossa ja toimitusketjuissa edistävät ennakoivaa riskien tunnistamista, niihin nopeaa vastaamista ja muutosten tekemistä?

Oma tohtoripolkuni – Mikä on motivaationi tohtoritutkijana?

Itselleni tohtoriopinnot ovat olleet pitkäaikainen haave, joka sai alkunsa vuonna 2017 tehdessäni logistiikan ylempää amk-tutkintoa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Keväällä 2021 tehdessäni tuotantotalouden diplomityötä Oulun yliopistolla minulle tarjottiin mahdollisuutta työskentelyyn mielenkiintoisessa tutkimusprojektissa ja väitöskirjan tekemiseen, joten tuli aika toteuttaa tämä haave.

Uuden työn aloittaminen on vaatinut paljon uuden opettelua ja myös uusien ajattelumallien omaksumista. Olen onnekas saadessani tehdä töitä kannustavassa ilmapiirissä erilaisten sidosryhmien kanssa, joka on itselleni tärkeä motivaattori. Suuri osa tohtoritutkijan työstä on itsenäistä työskentelyä ja tästä olen myös nauttinut. Toisaalta säännölliset ohjauspalaverit ja niissä käytävät keskustelut, saadut neuvot ja palaute väitöskirjatutkimukseni ohjaajilta Arto Reimanilta ja Osmo Kauppilalta ovat erittäin tärkeitä työn etenemisen ja oman oppimisen kannalta. Lisäksi yhteistyöpalaverit yliopiston sisällä ja yritysten kanssa tuovat monipuolisuutta työhön. Meneillään olevat tutkimushaastattelut ovat edenneet yrityksissä hyvää vauhtia ja on ollut antoisaa kuulla ajantasaista tietoa eri yrityksistä, millaisin keinoin koronakriisin vaikutuksia on hallittu ja tullaan hallitsemaan tulevaisuuden kriisitilanteissa.

Tohtoritutkijana työskentely on itse tutkimustyön, pohtimisen ja opiskelun lisäksi matka omaan itseeni. Se antaa mahdollisuuden tarkastella ja kehittää myös omia dynaamisia kyvykkyyksiäni – miten minä itse voin edistää organisaatiomme ja toimitusketjumme dynaamisten kyvykkyyksien kehittymistä yhdessä sidosryhmien kanssa?

Näiden ajatusten myötä toivotan hyvää viikonloppua! 😊

Terveisin Suvi